top of page
Writer's pictureMatti Vestman

Leikkaus, lääkkeet vai kuntoutus?


Vastaus; paras ja taloudellisesti kannattavin tapa on ennaltaehkäisy. Lääkäreiden lääkesidonnaisuuksista puhutaan paljon. Lääketeollisuus rahoittaa lääkäreiden opintoja ja niin siitä syntyy vääjäämättä sidonnaisuus. Näen myös muita ristiriitaisuuksia.


Jos menet parturiin ja kysyt että pitäisiköhän hiuksia leikata, niin luulisin, että kymmenestä parturista kymmenen sanoo, että kyllä pitäisi, vaikka tukka kasvaisi kuin Kekkosella. Käsittääkseni parturi saa hiusten leikkaamisesta rahaa, joten mielipide on inhimillinen. Jos leikkaus epäonnistuu, niin virhe korjaantuu. 6 viikon kuluttua voidaan tehdä uusi leikkaus, sillä hiukset ovat kasvaneet. Jos enää kasvavat. No menepä lääkäriin valittamaan selkäkipua. Se miten asiaa lähdetään viemään eteenpäin riippuu monestakin seikasta.


Ennen tätä kuuluisaa SOTE-uudistusta homma menee jotakuinkin näin: Jos menet julkiselle puolelle, se on merkki siitä, että sinulla ei ole vakuutusta. Siellä sinulta harvemmin kysellään vakuutuksesta. Hoitoa aletaan viemään levon, lääkkeiden tai fysikaalisen hoidon kautta. Joissain tapauksissa voidaan selästä ottaa röntgen-kuva, sillä terveyskeskuksissa on usein oma röntgenkuvauslaitteisto ja -henkilökunta. Kallis magneettikuva joudutaan usein ostamaan yksityiseltä puolelta, joten se vaihtoehto ei tule alkuvaiheessa kuuloonkaan. Pitää säästää kustannuksia! Olen kuullut joitain tapauksia, että magneettikuvaa on lähdetty heti ottamaan, mutta silloin lähetteen laittanut lääkäri on myös yksityispuolella leikkaava lääkäri.


Jos menet yksityiselle puolelle, se on merkki siitä, että sinulla on varaa yksityiseen hoitoon tai sinulla on vakuutus. Lääkärit kysyvät usein onko sinulla vakuutusta. Hoitoa aletaan viedä hyvin herkästi magneettikuvauksen kautta. Pyritään selvittämään mikä selässä on ongelmana. Kalliille magneettikuvauslaitteistolle täytyy saada töitä ja ennen kaikkea maksajia. Kustannuksia ei tarvitse miettiä, koska vakuutusyhtiö on usein maksajana.


Kuvan jälkeen tulee sitten uusi käynti. Siellä lääkäri katselee vakavana kuvia ja kertoo miltä näyttää. Osataanko kuvia tulkita oikein, mikä viesti asiakkaalle annetaan? Ymmärtääkö potilas lääkärin kertoman viestin oikein? Pahentaako väärinymmärrys potilaan tuntemuksia?


No nyt astuu kuvaan ihmisen, sinänsä inhimillinen ja ymmärrettävä, muttei välttämättä hyväksyttävä tapa ajatella.


Jos sinua tutkiva lääkäri on myös itse leikkauksia suorittava lääkäri, hän tietenkin ajattelee, että auttaisiko leikkaus. Varmaankin ajatus leikkauksesta tulee hänen kokemuksensa kautta. Mutta kyynisempi luulisi, että yhtenä vaikuttimena on se, että hän saa leikkauksesta myös hyvän rahallisen korvauksen.


Jos yksityisen puolen lääkäri ei ole leikkaava lääkäri, hän saattaa kuvat nähtyään miettiä jotain muuta kuin leikkaus vaihtoehtoa. Tässä tulee nyt esiin hänen kokemuksensa sekä osaaminen siinä, mitä hoitoa hän suosittelee!


Hän saattaa laittaa lähetteen sairaalan fysioterapeutille, saattaa kehottaa laihduttamaan, lisäämään liikuntaa tai syömään antamallaan reseptillä relaksantteja ja kipulääkkeitä.


Miten lääkäreillä voisi olla osaamista, kokemusta ja rohkeutta tehokkaasta tuloksia tuottavasta kuntoutuksesta? Ei mitenkään, sillä hyvin monella fysioteraupetillakaan ei osaamista ole. Jos fyssareiden ammattikuntaan tulisi aiheeseen lisää viisautta, niin luulisin sen siirtyvän myös lääkäreiden korviin ja käytäntöihin. En missään tapauksessa väitä, että kaikki lääkärit ja fyssarit kuuluisivat edellä mainittuun joukkoon.


Kuten kaikissa ammattikunnissa on hyviä ja ei niin hyviä osaajia, se on vaan niin, että lääkäreiden ja fyssareiden osaamattomuuden hinta voi olla joskus kovin korkea!


ENNALTAEHKÄISY


On valitettavaa, että hyvin monien lääkäreiden, fyssareiden ja muun hoitohenkilöstön työ on jo tapahtuneiden vammojen hoitoon! Tämä johtuu hyvin pitkälle siitä, että ihmiset ovat tänä päivänä huonossa fyysisessä kunnossa, suurin osa ihmisistä ei harrasta liikuntaa lainkaan. Työtehtävät ovat muuttuneet pois fyysisistä töistä. Kuten aiemmin kirjoitin, seitsemän kymmenestä työssäkäyvästä ei harrasta mitään liikuntaa. Ihmisen lihasmassa pienenee 1% per vuosi, kun on täyttänyt neljäkymmentä vuotta.


Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että ihmisten lihasvoimatasot ovat heikossa kunnossa ja tämä

aiheuttaa hyvin paljon tuki ja liikuntaelinvaivoja!


Myös lihasvoiman heikkous aiheuttaa miehille sen, että testosteronitasot ovat matalat ja

tästä koituu myös monille suurta haittaa!


Ylivoimaisesti suurin kysymys on se, mikä taho alkaa kantamaan vastuuta ENNALTAEHKÄISYSTÄ, ettei kyseisiä vaivoja syntyisi. Kenelle tämä kuuluu? Kenen

intresseissä tämä asia on?


Jos tähän löydetään ratkaisuja niin sehän tarkoittaa, että lääkkeiden käyttö vähenisi, ihmiset kävisivät vähemmän lääkärissä, ihmisiä leikattaisiin selkeästi vähemmän, vammojen kuntoutusta tehtäisiin huomattavasti vähemmän.


Ennaltaehkäisyllä olisi erittäin suuri kansantaloudellinen merkitys, sillä sairauslomathan aiheuttavat vuositasolla erittäin suuren taloudellisen menetyksen! Kuten aiemmin kirjoitin, eräät arviot puhuvat jopa 8 miljardin euron summasta. UKK-instituuttikin pääsi arviossaan

7,5 miljardiin euroon.


Tämä on tietenkin avannut monelle ajatuksen, jospa lähtisin kehittämään ennaltatehkäisevää työkykybisnestä. Joukossa on tietenkin hyviä hankkeita, mutta myös

paljon todella huonoja.


Kauhein tyky-projekti on, että joku firma tulee muutamaksi kuukaudeksi huutamaan Penalle ja Pirkolle laihtumisesta ja isoista elämänmuutoksen tavoitteista. Kyse pitää olla pitkäkestosiesta pienin askelin tapahtuvasta kestävästä kulttuurin muutoksesta. Hyvän hankkeen pitää lähteä lentoon sisältäpäin, ihmisistä. Tietenkin rinnalla pitää olla ulkopuolinen sopivasti motivoiva ja eteenpäin työntävä osaaja. Päätavoitteen pitää olla, että saadaan mukaan ne ihmiset, jotka eivät harrasta liikuntaa vapaa-ajallaan lainkaan. Työväestöstä tämä joukko on 70%. Heidät pitää saada mukaan ja tekemään elämässään pieniä muutoksia luopumatta kuitenkaan mistään vanhasta ja kivasta.


Olen lähtenyt vuoden 2016 lopussa kehittämään juuri edellä kuvattua matalan kynnyksen tyky-hankketta. Lähdin ideoimaan uudenlaista työkykyhanketta eräiden asiakkaideni kehotuksesta. Nyt olemme käytännön testausvaiheessa, mukana on nyt kolme yritystä ja se koskee 800 henkilöä. Tähänastiset tulokset ovat erittäin rohkaisevia.


Oleellista on, että ihmisille ei huudeta eikä heitä haukuta. Kyllä huonokuntoinen tietää olevansa huonokuntoinen. Oleellista on kertoa, että jo pienikin muutos elämäntavoissa auttaa. Kaikesta kivasta ei tarvitse luopua ja parhaassa tapauksessa pieni elämäntapamuutos auttaa jatkamaan niitä elämän pieniä syntejä vähän pidempään.


Masa

Recent Posts

See All

Comments


Commenting has been turned off.
bottom of page